Opi Navajointiaanien tapa solmia rauhaa https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Navajo_medicine_man.jpg
23.03.2017

Opi Navajointiaanien tapa solmia rauhaa

Navajointiaaneilta - samoin kuin monilta muiltakin alkuperäiskansoilta - maailman valtaa pitävillä olisi paljon oppimista tänäkin päivänä. Navajointiaanien elämäntapa tähtää harmoniaan eikä rauhantekossa hötkyillä.

Navajot ovat Yhdysvaltain lounaisilla alueilla asuva intiaanikansa. He ovat eräs nykypäivän runsaslukuisimmista alkuperäiskansoista Pohjois-Amerikassa. Navajointiaanien kulttuurilliset perinteet ja arvot ovat kehittyneet pitkän ajan saatossa. Erityisesti heidän tapansa solmia rauhaa voisi olla lahja koko maailmalle – näin voisimme oppia erilaisen tavan selvitä kohtaamistamme ihmissuhdekonflikteista ja ristiriidoista.

Navajointiaanien perinteinen rauhansolmintakäytäntö kehittyi jo kauan ennen, kuin Navajot olivat kontaktissa eurooppalaisten kanssa. Rauhansolmimiskäytäntö pohjaa ajatukseen, että ihmissuhteissa on tärkeämpää ylläpitää harmoniaa ja tasapainoa, kuin siirtää syyllisyyttä ja rangaistusta toiseen ihmiseen. Harmonian ja tasapainon tilassa syntyy harvoin konflikteja - ja se on tavoiteltavaa. Navajointiaanien rauhantekoprosessi koostuu seitsemästä vaiheesta.

Honzo. Rauhantekoprosessin alussa pyydetään rauhansolmimiseen ja sen osallisille hengellistä tukea. Navajojen keskuudessa tämä tarkoittaa sitä, että osalliset asettuvat niin sanottuun ”Honzoon”, eli tasapainon ja kauneuden tilaan. Honzo ei siis ole kytköksissä mihinkään uskontoon, vaan se on myöntymistä ja antautumista sille tasapainon olotilalle, missä olemme ihmisinä parhaimmillamme. Kun ihminen on tasapainon ja kauneuden tilassa, hän on myötämielisempi myös rauhantekoon.

Osapuolten esittely. Rauhantekoprosessin toisessa vaiheessa kaikki tilanteessa läsnä olevat (tämä voi tarkoittaa sukulaisia ja muita osallisia) kertovat toisilleen, millä tavalla he ovat keskenään sukua, tai mistä he toisensa tuntevat. Navajoille on tärkeää myös tunnustaa tilanteessa oma klaaninsa ja vahvistaa yhteyttä oman ja muiden klaanien välillä.

Käyttäytymissäännöt. Kolmannessa vaiheessa rauhansolmimisprosessia kerrataan käyttäytymissäännöt. Säännöistä tärkein on, että yksi ihminen puhuu aina kerrallaan. Muut tilanteessa läsnä olevat pidättäytyvät omien mielipiteidensä jakamisesta ja keskittyvät omalla vuorollaan puhumaan omista tunteistaan - eikä toisia tuomitsevista asioista. Näin ketään ei osoiteta syyttävällä sormella.

Konflikti. Neljännessä ja kriittisessä vaiheessa riidan osapuolet kuvailevat omin sanoin tapahtuman, joka aiheutti konfliktin heidän välilleen. Rauhantekijä esittää kysymykset aina ensin sille, joka on kokenut kohdanneensa enemmän vääryyttä konfliktitilanteessa. Muut läsnäolijat kuuntelevat.

Tavoitteet. Viidennessä vaiheessa rauhantekijä ohjaa keskustelua tiettyihin aiheisiin. Keskustelua johdatellaan siihen, että loppujen lopuksi me kaikki haluamme, että meitä kohdellaan oikein ja kunnioitettavasti – ja tämä on tavoiteltavaa. Jos ihminen kokee, että häntä ei ole kohdeltu oikeudenmukaisesti, konflikteja voi syntyä pienistäkin asioista.

Suhde elpyy. Suhteen elvyttämiseksi sovitaan yhteisymmärryksellä säännöt suhteen jatkumiselle. Nämä yhdessä sovitut asiat kirjataan ylös ja toistetaan ääneen osallisten kanssa. Vilpittömät ja sydämelliset anteeksipyynnöt vaihdetaan yleensä myös tässä vaiheessa.

Kiitollisuus. Rauhantekoprosessin viimeisessä vaiheessa osapuolten kesken tehdään kiitollisuuden ja arvostuksen julistus suhteen korjaamisen merkiksi. Osapuolet jatkavat eteenpäin täynnä toivoa paremmasta - suhdettaan vaalien.

Navajointiaanien rauhanteko saattaa tuntua pitkältä prosessilta, mutta sen taika onkin siinä, että rauhan tilaa tavoitellaan pysyvästi - tavoite on siis säästää osapuolet myös mahdollisilta tulevilta konflikteilta ja vastoinkäymisiltä. Jos mietit hetken omia kohtaamiasi ihmissuhdekonflikteja – ja niiden uusiutumisalttiutta, olisivat ne luultavasti saatu selvitettyä perin pohjin Navajointiaanien seitsemää vaihetta noudattamalla.                  

Lähteet:

http://www.spiritualityhealth.com/articles/peacemaking-navajo-way

Jaa tämä:
Johanna R

Johanna R. on puheviestinnän tohtoriopiskelija ja viestinnän moniosaaja. Hän on kirjoittaja, ajattelija, runoilija ja urheilija. Johannan lempiaiheita ovat hyvinvointi, ravitsemus, viestinnän eri osa-alueet ja seksi. Johanna myös rakastaa matkustelua ja hengittää positiivista energiaa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net