Muovijäte tukahduttaa ja myrkyttää Äiti Maan https://pixabay.com/fi/saastuminen-drina-muovij%C3%A4te-203737/
17.01.2017

Muovijäte tukahduttaa ja myrkyttää Äiti Maan

Muovia pursuavat jäteastiat, valtamerien valtavat jätepyörteet ja miljoonat muovijätteiden tappamat eläimet. Tukahdutamme Äiti Maamme vähitellen muoviin ja jätteisiin. Jokainen voi kuitenkin tehdä oman osansa, joten mieti suhtautumistasi roskaamiseen, muoviin ja kuluttamiseen.

Elämme kulutusyhteiskunnan hurmosaikaa. Olemme varakkaampia ja yltäkylläisempiä kuin koskaan. Sillä on kuitenkin hintansa. Suomalainen tuottaa vuodessa keskimäärin 482 kiloa jätettä. Suomalaiset kierrättävät vain noin 18 prosenttia jätteistä, kun keskiarvo Euroopassa on noin 28 prosenttia.

Jätteen polttamisessa Suomessa sen sijaan on kunnostauduttu, sillä jopa puolet jätteistämme poltetaan, kun EU-maiden keskiarvo on vain 17 prosenttia. Kaatopaikkojen ennustetaankin katoavan maastamme muutaman vuoden sisällä, kun kaikki jätteet tullaan polttamaan.

Muovia, muovia, muovia!

Suurin osa jätteestämme on muovia. Muovi on halpaa. Se on monikäyttöistä. Miksipä siis ei! Maailmassa tuotetaan vuodessa 90 miljardia kiloa muovia. Muovin ongelma kuitenkin on, että se on ympäristössä huomattavasti paremmin säilyvää kuin esimerkiksi puu, paperi tai eloperäinen kangas, kuten villa tai puuvilla.

Monissa maissa jätehuolto laahaa jäljessä siitä, miten Suomessa asiat hoidetaan. Niinpä myös muovia on päätynyt valtavia määriä luontoon, saasteeksi. Greenpeacen tilastojen mukaan muovia päätyy maailman meriin 100 miljoonaa tonnia vuodessa. Se tarkoittaa yli 500 tonnia tunnissa. Suurin osa tästä muovista päätyy mereen kaatopaikoilta tuulen mukana, vain pieni osa on peräisin laivoista. Valtaosa jätteestä painuu merten pohjaan, mutta lisäksi se muodostaa valtameriin jätepyörteitä.

Muovijäte on monin tavoin haitallista. Kyse ei ole vain kaatopaikoista ja jätepyörteistä, vaan elimistöön kertyvistä myrkyistä, muoviin tukehtuvista eläimistä, tukkeutuvista viemäreistä sekä lukuisista muista ongelmista.

Muovi tulee juomaveteemme

Tyynenmeren jätepyörre havaittiin 1990-luvulla. Sen jälkeen pyörteitä on löydetty myös muista meristä. Tyynellämerellä kyse on merivirtojen kasaamasta pyörteestä, jossa on arviolta jopa 100 miljoonaa tonnia jätettä ja siitä 90 prosenttia muovia. Pyörteessä muovi jauhautuu pieneksi ja lisäksi aurinko hajottaa muovikappaleita pieniksi molekyyleiksi, niin pieniksi, että ne läpäisevät jopa juomaveden suodattimen.

Viime vuosina onkin alettu huolestua erityisesti mikromuovista. Kun muovi hajoaa, sitä ei enää näe silmin, vaan se on mikroskooppisen pientä muovisilppua. Tätä ns. mikromuovia on myös valmiiksi esimerkiksi kosmetiikassa, hammastahnoissa ja hygieniatuotteissa ja sitä irtoaa synteettisistä vaatteista niitä pestäessä ja kulkeutuu vesistöihin. Mikromuovin ongelma on, että se kertyy kalojen elimistöön ja vaikuttaa koko meriekosysteemiin. Vielä on arvoitus miten. Samoin on arvoitus, miten se vaikuttaa ihmisten terveyteen, erityisesti valtamerten kaloja syövien ihmisten. Ongelman muodostaa myös se, että mikromuoveihin kertyy ympäristömyrkkyjä, jotka siirtyvät ravintoketjuissa.

Mitä voin tehdä?

Kierrätä. Kierrättäminen on tehty Suomessa melko helpoksi. Jopa muovin keräyspiste tulee nykyisin löytyä joka kunnasta. Sekajätettä ei siis juurikaan synny, jos kierrätetään paperi, lasi, metalli, puu, kartonki ja muovi sekä tietysti elektroniikka ja ongelmajäte. Oman paikkakuntasi muovijätteen keräyspaikan löydät http://rinkiin.fi/kotitalouksille/rinki-ekopisteet/.

Muovijätteen piirin kuuluvat tyhjät, puhtaat ja kuivat muovipakkaukset, joita ovat mm. elintarvikkeiden muoviset pakkaukset kuten voirasiat, leikkele- ja juusto ja valmisruokapakkaukset, pesuainepullot, muovipullot, muovikassit ja kääreet. Keräykseen ei saa laittaa likaisia pakkauksia, PVC-muovia (tunnusmerkki PVC, 03) tai muita muovituotteita. Nyrkkisääntö muovin keräykseen on se, että ruokakaupan pakkausmateriaalit voi kierrättää.

Vältä jätteen syntymistä. Kierrättämistä oleellisempaa on välttää jätteen syntymistä. Vältä kertakäyttöisiä tuotteita ja suosi kestäviä tuotteita. Tee itse, hanki käytettynä, anna tai myy eteenpäin. Vältä ylipäätään kuluttamista.

Mieti mitä ostat. Terveyden kannalta jätteen ongelmat muodostuvat paitsi mikromuovista, myös jätteen polttamisen päästöistä. Mikromuovia voi vältellä valitsemalla huolella syömänsä kalan, suosi siis kotimaista järvikalaa. Kosmetiikkaa hankkiessaan valitse EU:n ympäristömerkin tai pohjoismaisen joutsenmerkin saamia tuotteita, sillä niiden säännöt kieltävät mikromuovin käytön tuotteissa. Huomaa, että esimerkiksi joissakin vartalonkuorintaaineissa käytetään muovikiteitä kuorimaan ihoa, nämä muovikiteet menevät suoraan jätevesiin ja osa sitä kautta luontoon.

Muovipussit. Vaihda kertakäyttöinen muovipussi kestävään kankaiseen ja ekologiseen kassiin.

Valitse, kuluta ja kierrätä harkiten, Äiti Maa tarvitsee apuamme!

Katso Great Pacific Garbage Patch - Ocean Pollution Awareness -video sivun alalaidasta

Lähdetiedot:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Muovij%C3%A4te

http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/kestava_kehitys/tutkimus-merissa-lilluva-mikromuovi-voi-tehda-kaloista-myrkyllisia-6574876

http://www.talouselama.fi/uutiset/henkea-kohden-482-kg-suomalaiset-tuottavat-jatetta-eu-keskiarvoa-enemman-6534940

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002901918.html

Jaa tämä:

Media

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net