Metsien kansan metsät uhattuina pixel2013 Pixabaystä
15.05.2019

Metsien kansan metsät uhattuina

Suomalaisista puhutaan metsien kansana ja metsät ovatkin osa kansallista identiteettiämme. Ne ovat tarjonneet elantoa, suojaa ja luontoelämyksiä vuosisatoja. Suomen maa-alasta metsät peittävät noin 70 prosenttia ja tilastojen mukaan Suomi on maailman kymmenenneksi metsäisin maa, mutta  lähempi tarkastelu paljastaa kuitenkin metsien karun tilan.

Uhanalaisia luontotyyppejä ja lajeja

Suomessa on 77 erilaista metsätyyppiä. Niistä peräti kaksi kolmasosaa on arvioitu uhanalaisiksi. Intensiivinen metsätalous, voimakas maankäyttö ja soiden ojitus ovat metsien monimuotoisuuden uhkia. Erityisen uhattuja metsätyyppejä ovat runsaslahopuustoiset kangasmetsät, lehdot sekä karukkokankaat. Myös melkein kaikki korpityypit ovat uhanalaisia. Metsät ovat kuitenkin erityisen tärkeitä elinympäristöjä, sillä noin puolet Suomen eliölajeista elää metsissä.

Metsämme ovat muuttuneet suuresti. Luontaisen sekapuuston sijaan metsät on muutettu yhden puulajin alueeksi ja lahopuun määrä on vähentynyt luonnonmetsien sadasta kuutiosta noin kolmeen kuutioon hehtaarilla. Lisäksi metsämme ovat nuorentuneet merkittävästi, kaksi kolmasosaa on alle 80-vuotiaita. Nämä muutokset on helppo havaita, kun ohikulkemisen sijaan suuntaa metsään.

Luonnonperintösäätiö hoivaa vanhoja metsiä

Metsien monimuotoisuuden suojelemiseksi on perustettu monia järjestöjä ja toimintaryhmiä. Yksi toimijoista on Luonnonperintösäätiö, joka ostaa metsiä suojeluun. Säätiön takaa löytyy kalastaja-kirjailija Pentti Linkola, joka lahjoitti säätiön pesämunaksi pienistä tuloistaan kertyneet säästöt. Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Anneli Jussila kuvaa suojelun tilaa katastrofaaliseksi vuonna 1995, kun Luonnonperintösäätiö perustettiin.

- Valtion panos suojelussa oli tuolloin ennen Metso-ohjelmaa kerta kaikkiaan riittämätön, aarniometsiä hakattiin valtionmailla, mikä johti aktivismiin ja ristiriitoihin. Säätiö perustettiin tarjoamaan sovinnollinen, joka suuntaan myönteinen ja konkreettinen ratkaisu metsien suojeluun. Voi sanoa että säätiön perustamisella oli selkeä sosiaalinen ja ekologinen tilaus, Jussila kertoo.

Metsänhoito muuttumassa - jatkuva kasvatus korostuu

Jussila kertoo suojelun olevan edelleenkin riittämätöntä. Lisäksi ongelmana ovat suurilla koneella tehtävät hakkuut, joiden yhteydessä myös kannot revitään irti. Yksi kone muuttaa maiseman täysin yhdessä päivässä. Positiivista kuitenkin on, että talousmetsien hoidossa on heräilemässä jatkuvan kasvatuksen menetelmä, joka pitää metsämaan metsän näköisenä eikä aiheuta täystuhoa koko metsän ekologialle. Metsänhoitoyhdistysten ylivalta on myös vähitellen vähenemässä. Monet metsänomistajathan toistaiseksi hakkaavat metsänsä yhdistysten antamien suositusten mukaan, joten jatkuvan kasvatuksen korostaminen näissä hoito-ohjeissa vähentäisi karuja avohakkuita.

Yksityiselle omistajalle suojelu kannattava vaihtoehto

Jussila korostaa, että suojelua pitäisi kuitenkin joka taholla tehostaa, niin valtion suojeluohjelmien osalta kuin yksityisellä puolella. Yksityiselle metsänomistajalle oman metsän säilyttäminen hakkaamattomana voi olla jopa taloudellisesti kannattavin vaihtoehto, sillä metsän voi myydä Luonnonperintösäätiölle suojeluun tai saada valtiolta suojelukorvauksen.

Osta pala metsää

Säätiön taloustilanne elää aallokossa, kun rahaa tulee, se käytetään metsien ja muiden luonnonalueiden ostoon. Rahaa tarvitaan paljon, sillä metsät ovat kalliita. Yksittäisiä kansalaisia Jussila kannustaa metsiensuojeluun joko tietoa jakamalla tai osallistumalla toimintaan esimerkiksi Ikimetsän ystävissä, joka on Luonnonperintösäätiön tukiyhdistys. Lisäksi voi tehdä lahjoituksia, jotka kohdistetaan suoraan metsien ostoon.

- Meidän kauttamme voi ostaa suojeluun paloja metsää, suota, kallioita tai niittyjä ja kohdentaa lahjoituksensa haluamaansa maakuntaan tai jopa alueeseen, Anneli Jussila kertoo.

Säätiölle ikää on jo kertynyt 20 vuotta ja suojeltuja hehtaareja 940. Juhlavuoden tavoitteena on saada 1000 hehtaarin raja rikottua. Juhlavuoden kunniaksi ilmestyy myös Luonnonperintösäätiön juhlakirja.

Suot kunniaan!

Ajankohtaiseksi teemaksi Jussila nostaa metsiensuojelun lisäksi suot. Soiden suojelu on tärkeää ilmastollisista, maisemallisista ja ekologisista syistä. Suoturve kerrostuu tuhansia vuosia ja sitoo itseensä merkittävästi hiiltä. Lisäksi suot tarjoavat elinpiirin monille lajeille, jotka elävät ainoastaan soilla.

Yksittäiset kansalaiset voivat tehdä suuriakin tekoja luonnon puolesta. Yksi esimerkki on tammikuussa Keuruulla pysäytetyt hakkuut. Metsähallitus hakkasi armeijan käytöstä vapautuneita jopa yli 200-vuotiaita metsiä, mutta mielenosoitus keskeytti hakkuut toistaiseksi. Jokainen meistä voi siis osallistua metsiemme hyväksi tehtävään työhön itselleen sopivimmalla tavalla.

Lue lisää metsien suojelusta:

http://luonnonperintosaatio.fi/fi
http://wwf.fi/alueet/suomi/suomen-metsat/
http://www.sll.fi/mita-me-teemme/metsat
https://metsablogi.wordpress.com/2015/01/16/armeijan-kaytosta-vapautui-harvinaislaatuista-vanhaa-metsaa-metsahallitus-avohakkaa-valittomasti/

Jaa tämä:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net