Maadoittuminen on yhteyttä maahan https://pixabay.com/fi/joki-vesi-luonto-tytt%C3%B6-nainen-830212/
21.02.2018

Maadoittuminen on yhteyttä maahan

Henkisissä piireissä puhutaan usein maadoittumisesta, ohimennen, vähän samaan tapaan kuin vaikkapa aamupuuron keittämisestä. Kaikki tietävät, että aamupuuro keitetään esimerkiksi hellalla, siksi että voidaan valmistuksen jälkeen syödä puuro ja näin tulla kylläiseksi joksikin aikaa. Onko maadoittuminen yhtä yksinkertaista ja itsestään selvää kuin puuron keittäminen? Mitä maadoittuminen tarkoittaa, miksi pitäisi maadoittua ja miten se käytännössä tapahtuu?

Yksinkertaisimmillaan maadoittuminen tarkoittaa ihmisen ja maan välisen yhteyden ylläpitoa. Se tapahtuu esimerkiksi olemalla paljasjaloin maan pinnalla. Hiekalla, mullassa, nurmikolla, vedessä, lumihangessa, metsässä. Maadoittumisen sanotaan muun muassa vähentävän stressiä ja uniongelmia, laskevan verenpainetta, auttavan läsnäoloa tässä hetkessä ja jopa helpottavan sairauksien oireita. Maanläheisesti ilmaistuna maadoittuminen auttaa pitämään ”jalat maassa”. Balanssia tarvitaan, jotta välillä voi hiihdellä pää pilvissä. Joidenkin lähteiden mukaan vain 40 minuuttia maadoittumista päivässä pitää niin pään kuin kehon kunnossa.

Merkkejä maadoituksen puutteesta

Maadoituksen vajaukseen saattaa viitata esimerkiksi huonosti nukkuminen, yleinen selittämätön huonovointisuus tai lamaantunut mieliala, omituiset kolotukset (käythän kuitenkin tarpeen vaatisessa lääkärissä), liika ”lennokkuus” pitkän aikaa, turhien asioiden vatvomisen tarve, stressi, känkkäränkkämäisyys, epävakauden tunne tai ajatuksen sumuisuus ilman selkeää syytä.

Erilaisia keinoja maadoittumiseen

Jotkut ovat sitä mieltä, että kaikki fyysinen tekeminen maadoittaa. Urheilu, siivoaminen, käsityöt, remontointi, kokkaaminen, ja niin edelleen. Esimerkiksi vaikka juurikin puuron hämmentäminen. Puutarhatyöt paljasjaloin ei ainakaan voi olla huono vaihtoehto. Mielikuvaksi voi ottaa lapsuuden iloiset ja huolettomat puuhastelut ulkona paljain varpain. Miksipä et kiipeäisi myös puuhun, jos fyysisesti pystyt? Fyysinen tekeminen avittaa jalat maassa -todellisuutta, joten sitäkin kautta voi ajatella maadoittuvansa myös tekemisen avulla.

Jos ei ole mahdollisuutta tai innostusta mennä ulkosalle (esimerkiksi talvisaikaan kovilla pakkasilla), voi kokeilla maadoittua ilman maakosketusta. Seiso lattialla ja visioi itsellesi näkymättömät juuret, jotka menevät lattian tai lattioiden läpi Äiti Maahan saakka. Itse tykkään erityisesti puulattioista tähän tarkoitukseen, koska tällöin juureni koskettaa ensimmäiseksi luonnonmateriaalia.

Kesäaikaan on kaikin puolin ihanaa mennä aamukahvin toviksi seisomaan kasteiselle nurmikolle. Ottaa happea sisään, tuoksutella luontoa ja kiittää siitä että jalkapohjien alla on elinvoimainen maaperä. Käy päivänokosilla sammalmättäällä, halaa puita tai isoja kivenlohkareita.

Maayhteyttä voi luoda myös näppituntumalla. Möyri multaa, hypistele hiekkaa, kosketa kivien rauhoittavaa voimaa, sivele luonnon muovaamaa puuta. Tämän voi ottaa samalla meditoivana toimintana. Ota kylmiksi vuodenajoiksi auringon paisteessa kerättyä maa-ainesta talteen ja tuo sillä sisäistä valoa hämäriin hetkiin. Tee kotiin asetelma hiekasta ja kivistä, jotta et unohtaisi yhteydenpitoa maan kanssa.

Suomalaisille rakasta saunomista voi ajatella omalla tavallaan maadoittavana. Ihminen syntymäasussaan, varpaat lauteilla, kiukaan pesässä klapeja lahjana luonnolta. Tuli, vesi ja luontoyhteys. Saunomisella on myös tutkitusti saman kaltaisia terveysvaikutuksia kuin fyysisellä liikunnalla, jos löylyssä viivytään vähintään 15 minuutin ajan. Saunassa verenkierto ohjautuu iholle lämmönsäätelyn vuoksi ja iho hikoilee. Sauna kuormittaa verenkiertoelimistöä, kuten fyysinen rasitus. Saunominen mm. vähentää äkillisen sydänsairauden riskiä, voi pienentää muistisairauden vaaraa, lievittää lihas- ja nivelkipuja ja parantaa nivelten liikkuvuutta.

Hullumpaa ei ole myöskään äänitteet luonnon äänistä, jotka ovat ikään kuin Äiti Maan puhetta. Sateen ropina, tuulen tuiverrus, jäiden lähdön rytinä. Luonnollisia ääniä voi äänittää myös itse ja pistää soimaan, kun tulee tunne luontoyhteyden puutteesta.

Maadoittuminen on yksinkertaista, mutta nykypäivänä siitä on tehty myös bisnestä. Markkinoilla on esimerkiksi maadoittavia lakanoita ja tyynyliinoja, jotka liitetään maadoitettuun pistorasiaan. Vaihtoehtoja on, jokaiselle jotakin – toivottavasti edelleen myös elävän luonnon kautta.

p.s. Tätä juttua kirjoittaessani kävimme välillä mieheni kanssa saunassa ja hangessa. Ulkona pakkasta -27 astetta, kyllä mieli virkistyi aika vikkelästi olennaisten asioiden ääreen!

Lähde saunan terveysvaikutuksista: hs.fi/hyvinvointi/art-2000005266296.html

Jaa tämä:
Saaga Saarnisola

Kirjoittaja on Kuudesaisti.netin mediamyynnin myyntipäällikkö. Saaga on myös paikkariippumaton yrittäjä, vapaa kirjoittaja, majakan kantaja ja erityisesti luontoperäisen henkisyyden tuntija.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net