Luonnonuskonnot, osa 2: Pyhien puiden ja luonnonhenkien Druidismi Copyright: shico3000 / 123RF Stock Photo
26.10.2017

Luonnonuskonnot, osa 2: Pyhien puiden ja luonnonhenkien Druidismi

Asatru, Druidismi, Shamanismi, Suomenusko, Wicca ja muut luonnonnoituudet, mitä nämä luonnonuskonnot oikein ovat ja mihin ne perustuvat? Jo muinaisina aikoina ihmiset etsivät jumaluutta luonnosta, hengistä, haltijoista tai luonnon voimista. Vaikka kristinuskon leviäminen syrjäytti ja kielsi monet wanhojen kansojen uskomukset pahuutena ja pakanuutena, ovat jotkut niistä selviytyneet myös näihin päiviin saakka. Osa vanhakantaisena, osa nykyaikaistettuna. Juttusarjamme toisessa osassa esittelemme nykyajan Druidismin.

Historialliset druidit olivat kelttiläisten kansojen tietäjäluokka, joten uskomussuunnan juuret juontavat tuhansien vuosien päähän. Moderni uuspakanallinen Druidismi taas syntyi 1960-luvulla, jolloin Ross Nichols perusti Order of bards, ovates and druids (OBOD) –järjestön. OBOB on yksi suurimpia druidijärjestöjä, jonka jäseneksi pääsee kuka tahansa uskontoon katsomatta. Kuten monissa muissakin luonnonuskonnoissa, myös Druidismissa eri seurojen opetukset saattavat erota toisistaan paljonkin. Joihinkin yksittäisiin järjestöihin saatetaan ottaa pelkästään miehiä, mutta kokonaisuudessaan Druidismin parissa on sekä naisia että miehiä. Pääpiirteittäin nykyajan Druidismin voidaan sanoa muistuttavan Wiccaa, mutta sen rituaalit ovat julkisempia ja seremoniallisempia, eikä niihin liity initiatorista rakennetta.

Druidismin harjoittajia sanotaan olevan eri maissa yhteensä kymmeniä tuhansia. Sillä on Britanniassa virallisen uskonnon asema (alkaen 2010). Druidismin suosiota on kasvattanut etenkin sen ekologisuus ja panteismi, jonka mukaan kaikki luonnossa on jumalallista. Seuraajat eivät palvo yksittäistä luojajumalaa, vaan esimerkiksi luonnonvoimia kuten ukkosta ja aurinkoa. He uskovat myös erilaisten luonnonpaikkojen kuten vuorten ja jokien henkiin. Modernille Druidismille on tyypillistä ajatus, että kyseessä on pikemminkin hengellisyyden muoto kuin uskonto, siksi Druidismin parissa toimii myös eri uskontojen edustajia.

Druidismin keskeiset opetukset

1) Awen eli pyhä inspiraatio: Edesmenneisiin druideihin, luonnonhenkiin ja jumaluuksiin koetusta yhteydestä syntyvä pyhä innoitus. Kymrinkielinen ”Awen” on feminiininen voima, joka ruumiillistuu erityisesti naisissa. Se on elämänvoima, jonka avulla maailmankaikkeus on syntynyt. Sen symboli on kolme alaspäin hohtavaa sakaraa. Awen on druidien opetuksessa keskeisin ja tärkein asia, jokaisen druidin tavoitetila.

2) Syklisyys: Kehämäiset luonnonkierron, elämän, syntymän ja kuoleman ketjut. Vuodenpyörän seuraaminen ja kunnioittaminen on tärkeää niin rituaalisesti kuin sisäisestikin. Neljän vuodenaikajuhlan lisäksi modernit druidit juhlistavat vuoden neljänneksiä eli talvi- ja kesäpäivänseisauksia sekä kevät- ja syyspäiväntasauksia.

3) Puiden pyhyys: Viisauden ja innoituksen lähde, elämän vertauskuva, ravinto ja suoja. Druidi-nimi itsessään viittaa pyhinä pidettyihin suuriin puihin, joista tammi on kaikkein pyhin. Puiden viisauden on myös sanottu olevan druidien tietämyksen lähde. Monet druidijärjestöt järjestävät puidenistutuskampanjoita, joilla symboloidaan sekä myyttisen alkumetsän palauttamista ehjäksi, että suojellaan maapallon luontoa.

Puhtaat valkeat kaavut

Historiallisista druideista ei ole säilynyt kuvituksia tai juurikaan kirjoitettua tietoa, mutta silti heidät mielletään valkoiseen kaapuun pukeutuneena kuten Asterix-kirjojen Akvavitix-druidi. Erehdys syntyi jo vuosisatoja sitten, jolloin roomalainen luonnonhistorioitsija Plinius kuvasi druidit kreikkalaisten filosofien patsaiden kaltaisina valkokaapuisina miehinä. Tapa on jäänyt elämään ja nykyisinkin useat druidit vyöttävät itsensä valkeisiin rituaalikaapuihin.

Druidismin opiskelu

Druidit jaetaan yleensä kolmeen ryhmään: bardit, näkijät ja druidit. Joskus näkijöiden tilalla on runonpuhujien luokka. Joissakin järjestelmissä druidismin opiskelija kulkee kaikkien ryhmien ja nimikkeiden läpi alkaen bardista ja päätyen vuosien opiskelun jälkeen druidiksi. Historiallisena aikana druidiksi saakka opiskelu saattoi kestää jopa kaksikymmentä vuotta. Moderneissa druidijärjestöissä on yleensä tapana antaa opiskelijan valita itseään kiinnostavin aihealue. Toiset opiskelevat bardeiksi, toiset näkijöiksi ja jotkut druideiksi.

Bardeille tärkeää on perinteen jatkuvuus. He ovat suullisen perinnön jatkajia, runonlausujia ja muusikkoja. Bardit iskevät tarinoita ja lausuvat ylistävää runoutta, ammentaen luovan inspiraationsa ympäristöstä ja luonnosta. Näkijät ovat suuntautuneet tulevaisuuteen ja jumaluuksien kanssa kommunikointiin. Heille ominaisinta on ennustaminen, neuvojen antaminen ja opettaminen. He tutkivat luonnon kiertokulun mysteerejä, kuoleman ja siirtymien tietämystä sekä moninaisia salaisuuksia. Druidit ovat kautta aikain vaalineet neuvottelutaitoa ja johtaneet (uhri)pappeina rituaaleja. Muinaiset druidit olivat sodankäynnin ja magian mestareita. Nykyään moni druidi on kiinnostunut myös yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

Esimerkki druidiyhteisöistä verkossa: The Druid Network (United Kingdom)

Lähteet:
lehto-ry.org/v2/druidismi/
uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=11
fi.wikipedia.org/wiki/Druidismi
yle.fi/uutiset/3-5642967

Jaa tämä:
Saaga Saarnisola

Kirjoittaja on Kuudesaisti.netin mediamyynnin myyntipäällikkö. Saaga on myös paikkariippumaton yrittäjä, vapaa kirjoittaja, majakan kantaja ja erityisesti luontoperäisen henkisyyden tuntija.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net