Luonnonuskonnot, osa 1: Värikäs Asatru Copyright: almgren / 123RF Stock Photo
19.10.2017

Luonnonuskonnot, osa 1: Värikäs Asatru

Jo muinaisina aikoina ihmiset etsivät jumaluutta luonnosta, hengistä, haltijoista tai luonnon voimista. Vaikka kristinuskon leviäminen syrjäytti ja kielsi monet wanhojen kansojen pyhyydet ja uskomukset pahuutena ja pakanuutena, ovat jotkut niistä selviytyneet myös näihin päiviin saakka. Osa vanhakantaisena, osa nykyaikaistettuna. Asatru, Druidismi, Shamanismi, Suomenusko, Wicca ja muut luonnonnoituudet, mitä nämä luonnonuskonnot oikein ovat ja mihin ne perustuvat? Osa 1. Asatru.

Asatru on muinaisgermaaniseen tai -pohjoismaalaiseen perinteeseen pohjautuva uuspakanallinen uskonsuuntaus. Nykypäivän Asatru on saanut alkunsa Islannissa 1970-luvulla, jolloin joukko ihmisiä, etunenässä lammasfarmari Sveinbjörn Beinteinsson, halusi perustaa uskonnollisen yhteisön, joka perustuisi muinaispohjoismaalaiseen pakanuuteen. Asatru on sillä tavalla avoin, ettei se pyri olemaan ainoa oikea uskonto, vaan vain yksi mahdollinen tulkintatapa. Asatru tähtää kristinuskoa luonnonläheisempään suuntaan, sekä konkreettisen luonnon että ihmisen oman luonnollisuuden suhteen.

Termi Ásatrú tarkoittaa jumaliin uskomista

Nimi ”asatru” viittaa myös aasojen jumalsukuun (asa = aasa, tru = usko). Asatrun harjoittajat uskovat, että ihminen polveutuu Aasojen ja Vaanien jumalsuvuista ja on velvollinen kunnioittamaan heitä esi-isinään. Jumalsuhde on kuitenkin kaksipuolinen ja tasa-arvoinen, eli kaikki jumaluudet ovat samanarvoisia ihmisen kanssa. Jumalille annetaan lahjoja, ja hekin antavat lahjojaan asatruille. Rituaaleissa jumalat nähdään siis ystävinä, ei palvonnan kohteena. Kuoltuaan Asatrun harjoittajat uskovat pääsevänsä johonkin heidän elämänsä mukaan määräytyvään paikkaan.

Jumalsuvuista Aasat ovat yhteiskunnan järjestykseen ja sotaan keskittyneitä jumalia. Keskeisiä heistä ovat Odin, magian ja ekstaasin jumala, tämän puoliso Frigga, Thor, joka taistelee kaaoksen voimia vastaan sekä järjestyksen valvoja Tyr. Vaanit puolestaan ovat rakkauden ja hedelmällisyyden valtiaita ja heistä tärkeimmät ovat kaksoset Freyr ja Freyja. Jumalten lisäksi erityisen tärkeitä hahmoja ovat kolme nornaa, jotka ovat kohtalon hengettäriä. Kohtalo (orlög) ei ole kiveen kirjoitettu, vaan ainoastaan tapahtumien todennäköisin kulku. Voimakkaalla tahdolla voi uhmata ja muuttaa kohtaloaan.

Tärkein kirjoitus Asatrussa on runollinen Edda, jonka jumalrunot ovat tärkein lähde muinaisgermaaniseen mytologiaan. Edda-runot on kirjoitettu Islannissa 1200-luvulla, mutta niiden sisältö on peräisin pakanalliselta ajalta. Tärkeä on myös ns. proosa-Edda, joka on Snorri Sturlusonin keskiajalla kirjoittama esittely vanhaan uskontoon.

Suuri osa entisaikojen uskoa on ollut myös haltijoiden ja paikanhenkien kunnioittaminen. Kristinuskon saapuessa Skandinaviaan oli huomattavasti helpompi taivuttaa ihmiset pois jumalten kuin haltijoiden palvomisesta. Esimerkiksi talon haltijalle uhrattiin salassa hyvin pitkään ja ihmiset kieltäytyivät tuhoamasta paikkoja missä haltijan uskottiin asuvan.

Asatrun värikkyys

Mitään yleissitovampaa ohjenuoraa ei Asatrussa ole. Edda-runoihin sisältyy runo Hávamál, tai Korkean runo, jossa annetaan erilaisia elämänohjeita, joista suurin osa soveltuu hyvin myös nykymaailmaan. Myös Islannin saagakirjallisuudesta voidaan löytää tietynlaisia elämänarvoja. Hyvän ja pahan käsitystä ei kristinuskoisessa mielessä ole, kuten ei myöskään synnin käsitettä. Kunnia sen sijaan on tärkeä asia. Kunnialliseen elämään kuuluu tietynlainen suoraselkäisyys, esimerkiksi rehellisyys, viisaus, kohtuullisuus ja omatoimisuus. Englannin Odinic Ritessa on kehitetty tämän pohjalta yhdeksän elämän hyvettä. Nämä ovat rohkeus, totuus, kunnia, uskollisuus, kuri, vieraanvaraisuus, itseriittoisuus, tuotteliaisuus ja selviytymiskyky. Monet asatrut haluavat kuitenkin muodostaa kunniakäsityksensä itse.

Kokoontumiset ja juhliminen ovat osa kanssakäymistä. Usein Asatrun pariin tuleva on tuntenut vahvaa vetoa uskoa kohtaan ja leikkimielisesti onkin sanottu, että jumalat kutsuvat pariinsa ne keiden on tarkoitus tulla. Uskontoon ei kuulu käännyttäminen, pakottaminen tai muunlainen painostus. Miehet ja naiset ovat uskonnon parissa tasa-arvoisia. Julkisissa rituaaleissa paikalla toimii usein alueen godi (pappi) tai gydia (papitar), jonka tehtävä on antaa rituaalille selkäranka ja selkeä suunta. Asatrua voi silti harjoittaa myös yksin, kohtaamatta milloinkaan muita asatruja.

Asatru ei edellytä seuraajiltaan erikoisruokavaliota, joten asatruissa on niin kasvis- kuin lihansyöjiäkin. Myöskään alkoholinkäytön suhteen ei ole rajoitteita tai vaatimuksia. Asatruun saatetaan yleisissä mielikuvissa liittää viikinkypärät, -viitat, muinaisnorja ja viikinkiuhoilu, mutta perimmiltään Asatrussa ei ole kyse niistä. Ellei itse tahdo niin.

Lähteet:

pakanaverkko.fi/uskonnoista/asatru
lehto-ry.org/v2/asatru/
varjojenkirja.com/luonnonuskonnot-asatru.html

Jaa tämä:
Saaga Saarnisola

Kirjoittaja on Kuudesaisti.netin mediamyynnin myyntipäällikkö. Saaga on myös paikkariippumaton yrittäjä, vapaa kirjoittaja, majakan kantaja ja erityisesti luontoperäisen henkisyyden tuntija.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net