Kun lähdet kalalle, käy pihlajan läpi Ant Rozetsky - Unsplash
28.05.2018

Kun lähdet kalalle, käy pihlajan läpi

Kotipihaasi vartioivalla pihlajalla saattaisi olla monia tarinoita ja salaisuuksia kerrottavanaan. Kaunista, värikästä ja vaatimatonta pihlajaa on pidetty niin pyhänä, hyvänä kuin pahanakin. Se voi suoda sinulle kalaonnea yllättävällä tavalla, toimia vasarasi vartena, auttaa paranemaan tai maustaa ruokasi karvasmantelin aromilla.

Lähtökohtaisesti pihlaja on karkottanut pahaa ja kutsunut puoleensa hyvää. Tämä suosittu pihapuu ei ole kasvupaikkansa suhteen kovin vaatelias, vaan tulee toimeen myös kuivilla ja laihoilla mailla. Materiaalina pihlaja on kovaa, sitkeää ja taipuisaa, erinomaista vasaranvarsi- tai taltanpääainesta. Siitä on tehty huonekaluja, aisoja, haravan piikkejä ja liukkautensa vuoksi pihlajaa on käytetty myös kärrynpyörien akseleissa.

Pihlajan voimin on varmistettu myös karja- ja kalaonnea. "Pihlajan oksia ja lehtiä on käytetty niin lemmennostatuksessa kuin vahingoittamiseen tähtäävissä taioissakin. Pihlajaa on halkaistuna käytetty siten, että karja tai jopa kalamies veneineen on voitu pujottaa sen läpi. Pihlajaa on pidetty voimallisena myös parantavaa saunaa lämmitettäessä. Ne ovat kelvanneet myös uhripuiksi ja ovat kuusen ja koivun tavoin yleisiä pitämyspuita*", kertoo Suomalaisen kansanuskon sanakirja.

Pihlajalla on osin ristiriitainen historia, sillä lähteistä riippuen sitä on pidetty sekä pyhänä että paholaisen puuna. Alunperin sen sanotaan olleen ukkoselle pyhitetty. Kun kristinusko luokitteli ukkosen pakanalliseksi jumaluudeksi, pihlajasta tulikin paholaisen puu. Ristiriitaisuutta pihlaja-käsityksissä saattaa aiheuttaa sekin, että pihlaja nimenä on aikaisemmin tarkoittanut myös tammea.

Joidenkin käsitysten mukaan pihlaja ei olisi ollut lainkaan pyhä puu suomalaisessa kansanuskossa – vaan ainoastaan taikapuu. Useinmiten pihlajaan liittettiin vartioiva tai suojeleva voima, mutta siinä uskottiin piilevän myös vahingoittavia voimia: ”Pyhät on pihlajat pihoilla, pyhät oksat pihlajoissa, marjaset sitä pyhemmät”.

Pihlajanmarjoista on perinteisesti ennustettu säitä (monilla toisistaan poikkeavilla tulkinnoilla), mutta väkevillä marjatertuilla voitiin myös muun muassa parantaa maagisesti pilattu pelto tai lisätä miehen naimaonnea.

Ravintokäytössä runsaasti C-vitamiinia sisältäviä pihlajanmarjoja käytetään yleisesti muun muassa mehuihin, viineihin, hyytelöihin ja hilloihin, mutta parhaiten arvokkaat ravintoaineet tulevat hyödynnetyksi nektarissa. Marjojen maku vaihtelee paljon puusta toiseen, joten makeimmat pihlajat kannattaa pistää muistiin. Usein pienikokoiset marjat ovat kitkerämpiä kuin isommat. Kitkeryyttä voi vähentää pakastamalla tai kuivaamalla.

Pakastetut marjat sopivat antamaan väriä ja kirpeyttä salaatteihin ja raasteisiin. Salaatin joukkoon sopivat hyvin myös nuoret pihlajan lehdet. Vanhempia lehtiä voi hyödyntää yrttiteeksi, johon saa hienon aromin varsinkin hiostamalla lehdet. Pihlajan silmuista taas saa karvasmantelin makua teehen ja ruokiin.

Lönnrot suositteli etenkin vilunpanemia marjoja paloviinaa maustamaan. Niistä voitiin tehdä myös mehua tai siiteriä, mahdollisesti etikkaakin. Katovuosina pihlajanmarjoja saatettiin lisätä leipätaikinaan ja niitä annettiin eläimille ravinnoksi.

Rohtona pihlajanmarjoja on käytetty munuais- ja rakkovaivoihin, kihtiin, reumatismiin sekä lisäämään virtsaneritystä. Marjoilla on myös lievästi laksatiivinen vaikutus.

*Nimitys kotipiirin uhripuille. Pitämyspuille kannettiin uhrit ainakin syksyllä, mutta niitä muistettiin säännöllisesti myös eri vuodenaikojen uutisruoilla ja muilla elinkeinovuoden kierron tuotteilla.

Lähteet:
yrttitarha.fi/kanta/pihlaja/
sites.google.com/site/puulajipuisto/
taivaannaula.org/2012/08/06/puiden-juurilla/
Pulkkinen, Lindfors: Suomalaisen kansanuskon sanakirja, Gaudeamus 2016

Jaa tämä:
Saaga Saarnisola

Kirjoittaja on Kuudesaisti.netin mediamyynnin myyntipäällikkö. Saaga on myös paikkariippumaton yrittäjä, vapaa kirjoittaja, majakan kantaja ja erityisesti luontoperäisen henkisyyden tuntija.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net