Kodinonni oli haltijoiden käsissä Tytti Muurisen kuvitus kirjasta Alhonen, Muurinen, Rannanjärvi: Pientä ja isoa väkeä
04.11.2016

Kodinonni oli haltijoiden käsissä

Wanhoissa tarinoissa kodinhaltijat olivat perheen auttajia ja omaisuuden kartuttajia. Kunnioitettu kodinhaltija suojeli taloa, mutta loukattuna se saattoi sytyttää jopa tulipalon tai aiheuttaa muita ikäviä vahinkoja.

Haltijat häiritsivät tunkeilijoita tai epäkohteliaasti käyttäytyviä ja ajoivat heidät tiehensä. Myös eri rakennuksilla oli omat haltijansa, kuten saunanhaltija. Pelkkä kunnioitus ei kotipiirissäkään riittänyt, sillä haltijat auttoivat harvemmin ilmaiseksi. Usein heille piti uhrata tai luovuttaa jotakin, esimerkiksi ruokaa tai juomaa.

Suomalaisessa kansanperinteessä taloa, perhettä ja pihapiiriä vartioivaa haltijaa sanottiin myös maan haltijaksi. Hevoskärryillä uuteen taloon tuotu morsian saattoi tervehtiä maanhaltijaa näin:

terve maa, terve manner!

terve talo, terve tanner!

terve tupa, terve tuvan rappuset,

terve lattia, terve lavitsat,

terve lämmin, terve uuni uhkuvainen!

terve maan haltia, terve talon haltiat!

Jos morsian oli ylpeänpuoleinen eikä suostunut tervehtimään haltijaa, ei hän talossa ikinä tervettä päivää nähnyt. Vaikka haltijan olemus oli usein näkymätön, olivat sen aikaansaannokset ihmiselle näkyviä ja tuntuvia. Myös hyvässä mielessä, kodinhaltija oli lähtökohtaisesti hyvä haltija.

Haltijoita saattoi olla pariskuntakin, mies ja nainen. Iloisen oloisen haltijaparin vartioima talo oli erityisen onnekas:

”Sittä kolmantena yönä tulee maan haltia, omituinen. Se näyttäytyy unissa; kuin oikeen hyvä, niin näyttäytyy ihmissäkin. Jos on nainen ja on hyvin ilosen näkönen ja komeissa vaatteissa ja kulta korvarenkaissa, sormuksissa, niin tulee kerran siitä talosta varakas ja myötäkäyminen, erittäin karjalla. Jos elukoita näkee unissaan sillon, niin minkä näkösiä näkee, niin semmoiset menestyy. Hevoset pitää välttämättömästi laittaa sen näköset, muun näköset ei menesty, maan haltia ei pijä niistä huolta. Jos miehinen tulee maan haltija, niin se miehinen sillon näyttäytyy. Jos se on ilonen ja hyvissä vaatteissa ja jos sillä on koiria, niin metsä onni on hyvä; vaan lehmi karja ei onnistu niihyvin, kuin hevoset, kuin on miehinen haltija. Toisinaan tulee kaksi, mies ja vaimo. Silloin tulee talo olemaan onnellinen ja hupanen; jos ne on iloset ja rikkaan näköset, on talo rikas; jos on köyhän näköset ja alamieliset, niin elos tulee kurja ja talo jää pieneksi ilmoseksi ijäkseen. Jos maan haltija on kulta koltuskoissa, niin aamulla nostuvaan pitää tehä pikku uhri sille paikalle, missä se näyttäysi.” - Suomen Kansan Vanhat Runot

Kylpytiellä ja saunassa oli oltava kunnolla

Suomalaiseen kotiin on aina kuulunut vahvasti myös sauna. Saunomista säätelivät vahvat normit, sillä lukuisat uskomukset ja kiellot määrittelivät miten saunassa käyttäydyttiin. Saunatapojen asianmukaista noudattamista valvoi tottakai saunanhaltija, saunan ensimmäisen tulen sytyttäjä.

Vanhassa perinteessä kylpemisen säännöt varoittivat muun muassa saunassa laulamisesta, kiroamisesta, pahojen puheiden pitämisestä, lasten meluamisesta, pieremisestä ja hoilaamisesta. Saunassa ja kylpytiellä oli oltava kuin pyhässä toimituksessa, koska kaikenlainen epäkunnioittava käytös loukkasi saunanhaltijaa. Saunanhaltija saattoi myös raivostua jos talon saunaan asteli vieraita kylpijöitä.

Saunanhaltijan vihat päälleen saanut saattoi nähdä tai kuulla pelottavia asioita. Joskus vesi muuttui vereksi tai äityi kiehumaan, tai vihdat hyppivät seinillä ja lauteilla kuin riivatut. Sauna oli yksi ”kovimmista” rakennuksista, sinne ei mielellään menty yksin pimeällä.

Auringonlaskun jälkeen ei ollutkaan suotavaa mennä saunomaan, sillä saunassa oli kolme kylpyvuoroa: miesten, naisten ja haltijan vuoro. Ihmisten oli saunottava auringonlaskuun mennessä, jonka jälkeen oli saunanhaltijan vuoro kylpeä viimeisissä löylyissä.

Lähteet:

Alhonen, Muurinen, Rannanjärvi: Pientä ja isoa väkeä, Salakirjat 2016

Suomen Kansan Vanhat Runot http://skvr.fi/poem/skvr01219950

http://www.taivaannaula.org/2011/09/29/saunan-kiellot/

Jaa tämä:
Saaga Saarnisola

Kirjoittaja on Kuudesaisti.netin mediamyynnin myyntipäällikkö. Saaga on myös paikkariippumaton yrittäjä, vapaa kirjoittaja, majakan kantaja ja erityisesti luontoperäisen henkisyyden tuntija.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net