Talvipäivänseisauksen aikaan voi viettää Yulea sen alkuperäisen merkityksen hengessä, joka on nykypäivän joulun sijaan ollut auringon syntymäjuhla. Monilla jouluperinteillä onkin pakanalliset juuret, niiden merkitykset ovat vain muuttuneet aikojen saatossa. Tai toimintatavat – ammoisina aikoina esimerkiksi kiertävillä ”joululaulajilla” saattoi olla hieman toisenlaiset pyhäasut, nimittäin aataminasut.
Lughnasa on kelttiläisestä perinteestä juontuvista sadonkorjuujuhlista ensimmäinen. Suomessakin ensimmäiset marjat alkavat olla kypsiä ja myös puutarhat notkuvat jo herkkujaan. Yksinkertaisimmillaan luontoihminen voi viettää Lughnasaa vaikkapa mustikkamättäällä heinänkorsi suupielessä, kiittää luontoa upeasta kesästä ja mietiskellä jo tulevan syksyn väritystä omassa elämässä. Samaan aikaan ajoittuu myös suomalaiseen muinaisuskoon kuuluva Olavin päivä.
Monissa luonnonuskonnoissa vietetään vielä tänäkin päivänä kahdeksaa vuotuisjuhlaa (tai ”sapattia”), jotka juontavat juurensa muinaisesta kelttiläisestä perinteestä. Vuodenpyörä tai vuodenkierto seuraa näitä taitekohtia, seisauksia, tasauksia ja vuodenaikojen vaihtumista. Helmikuun alussa (joko 1. tai 2. päivä, suuntauksesta riippuen) vietetään jo ensimmäistä kevään heräämisen juhlaa. Vaikka Suomessa on tähän aikaan vielä täysi talvi, aurinko saattaa jo ilahduttaa ja mikään ei estä valmistautumista elämän kevään tuloon!

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net