01.12.2016

Eläimet ihmisten terapeutteina

Eläintenystävät tietävät kuinka lemmikin seura tekee hyvää. Eläimiä käytetään myös monissa terapioissa, joissa ne ilahduttavat ja kuntouttavat monesti pelkällä läsnäolollaan.

Koiria on käytetty jo pidempään vapaaehtoistyössä esimerkiksi vanhainkodeissa. Kontaktin luominen eläimeen tekee hyvää vanhuksille, jota viettävät aikaansa enimmäkseen sisätiloissa. Monille eläimet ovat olleet tärkeitä aiemminkin: heillä on ollut joko lemmikkejä, tai he ovat asuneet maalla ja siellä tottuneet eläinten läsnäoloon.

Eläinten läsnäolo ja niiden silittäminen tekevät psyykkisesti hyvää. Tutkimusten mukaan esimerkiksi koiran silittäminen vapauttaa endorfiineja ja laskee stressitasoa. Koirat saavat dementoituneetkin ihmiset hymyilemään. Vanhusten lisäksi eläimiä, myös muita kuin koiria, käytetään muidenkin hyvinvoinnin tukena.

Eläimet tuovat säännöllisyyttä eivätkä tuomitse

On terapeuttina tai kaverina toimiva eläin sitten oma lemmikki tai joku muu eläin, niiden hoitamiseen liittyvät rutiinit lisäävät hyvinvointia. Esimerkiksi koira on ulkoilutettava ja ruokittava säännöllisesti, joten se rytmittää päivää. Lenkit yhdessä koiran kanssa edistävät niin fyysistä kuin psyykkistäkin terveyttä. Sama koskee esimerkiksi hevosella ratsastamista.

Rutiinien lisäksi salaisuus eläimen erikoisuuteen on, että suhteen luominen eläimeen on erilaista kuin toiseen ihmiseen. Eläin ei tuomitse ja suhtaudu ennakkoluuloisesti. Eläimen rakkaus on varauksetonta ja se elää tässä hetkessä. Niinpä ihmisen ei tarvitse koko ajan kontaktia luodessaan miettiä, mitä toinen ajattelee tai vetää itse roolia. On helpompi olla oma itsensä. Eläin myös tepsii yksinäisyyteen.

Eläimistä on iloa myös esimerkiksi vanhainkodissa asuville. Suomessakin vanhainkodeissa majailee kissoja. Vanhukset suhtautuvat niihin hyvin positiivisesti, ja kissoillakin on hyvät olot: aina löytyy joku, jolla on aikaa silitellä, tai syli jossa torkahtaa! Ja jos eläimiä ei vakituisesti paikalla asuisikaan, voidaan paikalle myös järjestää eläinvisiittejä.

Eläinterapiaa kuntoutujille, lapsille ja vanhuksille

Eläinten merkitys ihmisen hyvinvoinnille on ymmärretty viime vuosina perusteellisemmin ja sen myötä on syntynyt oma eläinavusteisen terapian muoto. Se on pidemmälle vietyä kuin vain eläimen seuraa, vaikka sekin on toki tärkeää. Eläinavusteinen terapia on terveydenhuolto- tai sosiaalialan ammattilaisen toteuttamaa terapiaa, jossa käytetään eläintä apuna.

Koiran lisäksi terapiassa käytetään erityisesti hevosia, mutta eläinlaji voi olla muukin, henkilön mieltymyksien ja soveltuvuuden mukaan. Hyväksi koettuja terapiaeläimiä ovat maatiaissukuiset suomenkarja ja suomenlammas, jotka ovat muita hieman sosiaalisempia. Myös laamoja ja alpakoita on käytetty ulkomaisen mallin mukaisesti.

Eläinavusteista terapiaa käytetään paitsi vanhusten, kuntoutujien ja mielenterveyden hoidon parissa, myös kehitysvammaisten hoidossa ja toiminta voi olla yksilö- tai ryhmäterapiaa. Erityisesti koiria on käytetty myös lastensuojelulaitoksissa, joissa lapsilla ja nuorilla voi olla vaikeuksia luoda sosiaalisia suhteita. Eläintä on helpompi halata ja sille on helpompi puhua. Kokemus eläimen läsnäolosta voi olla hyvinkin voimauttava ja opettaa ihmisillekin läsnäoloa.

Käytännössä eläinterapia tarkoittaa eläimen läheisyydessä oleilua, ratsastamista tai vaikkapa koiran harjaamista. Jo pelkkä eläimen läsnäolo tilassa voi saada vaikeastikin sairaat ihmiset rentoutumaan, ja siten heihin on helpompi luoda yhteys. Lasten kanssa keskustelun voi vaikka aloittaa juttelemalla eläimestä.

Kaikesta huolimatta Suomi on vielä monia muita maita jäljessä eläinterapian hyödyntämisessä. Rahoitusta toivotaan niin tutkimukseen kuin palveluiden toteuttamiseen, jotta hyväksi todettua toimintamuotoa voitaisiin toteuttaa laajemmin.

Eläinten ehdoilla

Tärkeää on tietenkin se, että eläimet eivät "työstään" kärsi. Jotkut eläimet kaipaavat omaa rauhaa, tai ne ovat oman menneisyytensä vuoksi arvaamattomia. Mutta seuralliselle ja rauhalliselle eläimelle eläinterapeutin tehtävä sopii erinomaisesti, ja on sillekin antoisaa. Esimerkiksi vanhainkoteihin on adoptoitu löytökissoja, jotka nauttivat mukavista oloista ja huomiosta.

On siis tärkeää, että terapeutti osaa tulkita myös apunaan käyttämäänsä eläintä ja lukea sen merkkejä. On myös tärkeää, että eläimet saavat levätä tai niillä on tila, johon ne voivat vetäytyä halutessaan olla yksin.

Jaa tämä:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net