valontuojat banneri1

29 heinä 2017

Yrittäminen vs. salliminen - virran mukana kulkeminen

Kirjoittanut 

Voi hyvänen aika … nämä viime ajat ovat olleet todella jotain. On vaikeaa edes ilmaista sanoin, mitä tapahtuu, koska asiat liikkuvat ja muuttuvat hyvin nopeasti. Lineaarinen aikakäsitys häviää enemmän ja enemmän, ja siirrymme elämään hetkestä toiseen.

Oivallamme, ettei vastauksia voi löytää ulkopuolelta, vaan ainoastaan sisältä, ja että meidän täytyy omistaa prosessimme, tekemättä itseämme riippuvaiseksi toisista ihmisistä. Ja tulee selväksi, ettemme siirry fyysisen kehon yläpuolelle, kun ylösnousemme. Ei, vaan muutamme vanhoja malleja ja transformoimme fyysisen kehomme sen täydelliseksi ruumiillistamiseksi, mikä haluaa tulla ilmaistuksi ja luoduksi kauttamme. Olemme nyt löytämässä tiemme aitoon sielun, mielen ja keho harmoniaan elääksemme universaalin energiarytmin mukaan. Kun olemme täysin harmoniassa ja ruumiillistunut, menemme täysin virran mukana.

Mitä tämä siis merkitsee? Paras tapa ymmärtää, mitä muutosta käymme läpi – riippumatta tasosta tai tilanteesta – on ymmärtää yrittämisen ja sallimisen ero. Vanhassa toimintamallissamme joka perustuu puutteeseen, epäluottamukseen ja pelkoon, meille on opetettu, että meidän täytyy yrittää kovemmin, taistella asioiden puolesta, ponnistella tavoitteiden saavuttamiseksi ja kontrolloida ja manipuloida ihmisiä, tilanteita ja prosesseja tietyn lopputuloksen saamiseksi. Olemme ehdollisia. YRITAMME. Toisaalta uusi toimintamalli perustuu yltäkylläisyyteen, luottamukseen ja rakkauteen. Tässä asiat tapahtuvat meille taianomaisesti ja ponnistelematta ja meille annetaan aina, mitä tarvitsemme ja haluamme sydämestämme. Tässä meillä on syvä sisäinen tietämys, että kaikki tapahtuu tarkoituksesta ja kaikkien osallisten korkeimmaksi parhaaksi. Olemme avoimia ja vastaanottavia ja ryhdymme toimeen, kun se tuntuu oikealta, odottamatta tiettyä tulosta. Olemme ehdottomia. SALLIMME.

Kuulostaa upealta? Kyllä! Mutta miten siihen pääsee?

Vanha new age ja uusi

Sukelletaanpa vähän syvemmälle siihen ja katsotaan "vanhan new agen" opetuksia ja uutta intuitiivista tietämistä ruumiillistumisen ja harmonian kautta. Usein emme edes tiedosta sitä, että henkisellä matkalla ollessa etsimme edelleen herpaantumatta vastauksia ja teemme itsestämme riippuvaisen toisten ihmisten, gurujen ja opettajien viisaudesta. Ilmoittaudumme webinaariin, retriititin ja kurssille toisensa jälkeen, saadaksemme lisää oivalluksia ja oppiaksemme lisää menetelmiä. Menemme tulkintoihin kuullaksemme lisää tietystä tilanteesta ja menemme entisen elämän regressioon ymmärtääksemme paremmin, mistä tuskamme ja pelkomme tulevat.

Ponnistelemme siinä, koska mielemme haluaa ymmärtää, mitä meille tapahtuu. Olemme fokusoitunut ja sulkeutunut. Ja vielä enemmän se haluaa löytää sen ihmisen tai tilanteen, jota syyttää, eli kokemuksemme ydinsyyn. Yritämme kovemmin, luemme enemmän ja meille saattaa tulla pakkomielle tai riippuvuus tiettyihin menetelmiin, rituaaleihin ja opetuksiin. Joskus tunnemme paremmuutta, luulemme tietävämme kaiken ja meidän täytyy vakuuttaa muut – joskus tunnemme alemmuutta, emme koskaan tiedä tarpeeksi. Ja … tämä jatkuu niin kauan, kun annamme egomielemme (vaikka se on nyt transformoitunut henkiseksi egoksi) pysyä ohjaksissa. Ego ei luota tuohon prosessiin, se haluaa vastauksia. Se yrittää löytää SEN ratkaisun. SEN parannusmenetelmän. Se luulee, että meidän täytyy saavuttaa jokin tunteaksemme vihdoinkin rauhaa. Ja tämän myötä se tuntee edelleen puutetta, ettei ole kokonainen. Tämä sekä kaikki etsiminen ja kaikki häiriötekijät johtavat meidät pois sieltä, mistä todella löydämme eheyden. Sydämestä, intuitiosta ja nyt-hetkestä.

Harmonia ja ruumiillistuminen ovat avain

Kyllä, astrologia, numerologia, arkkienkelien ja maan ulkopuolisten kanavoinnit jne. voivat antaa meille mielenrauhaa jonkin aikaa. Mutta emme pyri siihen. Pyrimme mielettömyyden tilaan: terve asioiden tulkitsemattomuuden tila. Pyrimme täyden ruumiillistumisen tilaan, jossa tunnemme totuuden sisällä, tarvitsematta vahvistusta ulkopuolelta. Tämä on egomielen perimmäistä transformoitumista vapaaksi hengeksi. Mieli joka on täysin yhdistynyt yhteen mieleen/ykseystietoisuuteen.

Totuutemme ja ydinolemuksemme tulee aina sisältä. Niin kauan kun tarvitsemme ulkopuolista opastusta, olemme edelleen kiinnittymistilassa, joka on pelkoa. Sitä on vaikea tunnistaa ja myöntää itselleen. Sitten kun teemme tämän ja käsittelemme sen, saavutamme todellisen vapauden. Saavutamme perimmäisen luottamuksen. Saavutamme perimmäisen aitouden. Saavutamme itserakkauden. Saavutamme Lähteen. Mitä lähemmäs tulemme itserakkautta, sitä lähemmäs tulemme Jumalaa/Lähdettä, koska Jumala ei ole ulkopuolinen voima. Ei, vaan Jumala toimii kauttamme. Olemme Jumalan ilmaisumuoto fyysisessä muodossa.

Perimmäinen itserakkaus merkitsee itsemme hyväksymistä täydelliseksi kaikin tavoin. Henkisesti, mentaalisesti, tunteellisesti ja fyysisesti. Sitten kun olemme täysin ruumiillistaneet itserakkauden kaikilla tasoilla, olemme vapaa. Luomme täysin uuden todellisuuden, joka perustuu siihen uuteen värähtelyyn, jossa nyt toimimme. Ehdottomaan rakkausvärähtelyyn. Aito ehdoton rakkaus on mahdollista vain pelon ja kaikkien niiden asioiden poissaollessa, joita tulee sen mukana: odotukset, tarve kontrolloida tietty lopputulos, tuomitseminen, syyttely ja kaksinaisuus.

Ja kaikki tämä voidaan saavuttaa vain sallimalla. Löytämällä täydellinen kiintymättömyys. Meidän täytyy menettää kaikki ja päästää irti kaikesta, mikä meissä ei ole aitoa, ja tähän usein sisältyy juuret, ihmiset, ravinto, työ, tietty elämäntyyli, terveys jne. Mitä enemmän vastustamme, sitä vaikeammaksi tulee ja ilmennämme ja luomme tilanteita, jotka pakottavat meidät murtumaan ja jotka pakottavat meidät lopettamaan yrittämisen ja aloittamaan sallimisen.

Salliminen on perimmäistä antautumista universaaliin virtaan. Sillä hetkellä kun oivallamme, että tämä virta halua toimia ja tulla ilmaistuksi kauttamme, kaikki mikä estää sen, näytetään meille. Omat epäilymme, pelkomme ja epäluottamuksemme heijastetaan meille takaisin. Mitä enemmän menemme harmoniaan tämän virran kanssa ja ruumiillistamme sen, sitä nopeammin kokemuksemme ja todellisuutemme voi muuttua. Ja tämä merkitsee pelkojen kohtaamista, tuskan kohtaamista ja menemistä suoraan siihen. Sen tuntemista viimeistä kertaa tietoisesti kiitollisuuden ja myötätunnon kera, jotta se voidaan muuntaa.

Salliminen merkitsee myös sen energian sallimista olla, mitä koemme tuolla hetkellä – kiinnittymättä. Egomieli haluaa aina lisätä tarinan tai tulkinnan siihen saadakseen siitä tolkkua rationaalisesti. Mitä enemmän opimme olemaan kuuntelematta tarinoita ja näkemään, mitä energia todellisuudessa on, sitä helpommaksi sen muuttaminen tulee. Se on vain energiaa, joka haluaa transformoitua. Ei tarvita tarinankerrontaa, vastausta kysymykseen "miksi", koska sitten kun olet muuttunut, et enää edes ymmärrä, miksi ylipäätään olit niin kiinni siinä. Sillä ei ole enää merkitystä sinulle. Olet muuttanut kaavan, joten menneisyydestä tulee irrelevantti, kuten myös tulevaisuudesta. Kaikki mitä on, on nyt.

Salliminen ja antautuminen eivät merkitse odottamisen ja passiivisuuden tilaa. Se olisi vain yksi pelon ja epäluottamuksen ilmaisumuoto. Yksi yrittämisen muoto: yritys odottaa vain tämän loppumista. Ei … vaan salliminen merkitsee sen tuntemista, mitä energiaimpulssi kehottaa sinua tekemään. Siinä on kyse universaalin energiakielen oppimisesta. Ja sen voi vain tuntea, ei puhua. Opimme tuntemaan, milloin on aika olla aktiivinen ja milloin passiivinen. Milloin on aika antaa, milloin vastaanottaa. Opimme tasapainottamaan täysin maskuliini- ja feminiinienergiat sisällä. Salliminen ei myöskään merkitse, että täytyy tehdä kaikki yksin. Se merkitsee, ettei anna voimaansa toisille. Tuen pyytäminen on osa sitä ykseyttä, jota opettelemme nyt. Ja kuitenkin tämä on erilainen muoto, kun löydämme tasapainon läheisriippuvuuden ja itsenäisyyden välillä – terveen tavan olla toisistaan riippuvainen.

Virran tuntemiseen tarvitaan fyysinen keho

Virran mukana kulkeminen ja sen kokeminen on mahdollista vain fyysisessä elämässä. Jos leijuisimme vain energiapisarana, emme pystyisi koskettamaan, näkemään, tuntemaan, kuulemaan, maistamaan tai haistamaan mitään. On laajalle levinnyt väärinkäsitys, että nousemme kehon yläpuolelle ylösnoustessamme. Ei, koska se ottaisi pois aistimukset ja kokemisen. Teemme heräämisprosessimme aikana ainoastaan myrkynpoistoa. Poistamme kaiken kiintymysmyrkyn voidaksemme vain nauttia niin kauan, kun se on olemassa, ilman tarvetta jonkin puuttumisen vuoksi. Emme nouse kehomme yläpuolelle ylösnoustessamme – nousemme kaksinaisuuden yläpuolelle.

Niinpä riippumatta siitä, mitä kokemusta tai ongelmaa tai tilannetta käyt läpi, pohdi aina: valitsenko pelon vai rakkauden, epäilenkö vai luotan, näenkö puutetta vai yltäkylläisyyttä, olenko ehdollinen vai ehdoton, YRITÄNKÖ VAI SALLINKO.

Kirjoittanut Vera Ingeborg (thewakeupexperience.eu)

24.7.2017

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Viimeksi muutettu 29 heinä 2017

2 kommenttia

  • Kommentoi linkkiä 30 heinä 2017 lähettänyt Jehkas

    Yhdyn täysin Mohattaren viestiin.
    En olisi selvinnyt kesäkuun ja alku heinäkuun raskaista energioista ilman tätä sivustoa. Olin niin pihalla itseni kanssa ja vaivuin lähes toivottumuuteen puhdistusenergioista, eikö tämä ikinä lopu.. Onneksi valoa jo tunnelin päässä ja tämä teksti sallinko vai yritänkö, kruunasi oivallusten sarjaa. Toinen ihana kirjoitus oli minun ei tarvi olla peloton.. Kiitollinen, siunattu ja onnellinen kaikesta tästä ja elämästä. Ilon energioita ja love angels loppu kesään kaikille.
    ps. Jos mahdollista Pirjo voisitko jo kuluvan kuun alussa laittaa sen kuun energiapäivityksen. Thanks

  • Kommentoi linkkiä 29 heinä 2017 lähettänyt Mohatar

    Olen niin kiitollinen, että löysin tämän sivuston! Nuorena sitä joutui penkomaan erinäisiä määriä kirjaston kirjoja, että löytyi helmiä. Ja täältä sitä saa päivittäin sopivan annoksen :)

Jätä kommentti

Huom! Nimi tai nimimerkki näkyy kaikille lukijoille, sähköpostiosoite jää vain toimituksen tietoon.