valontuojat banneri1

13 marras 2014

Kaunis sielu

Eräälle äidille oli annettu suuri tehtävä huolehtia kehitysvammaisesta lapsesta. Vain hän, joka tällaisen tehtävän saa, täysin tietää sen vaativuuden. Mitä kaikkea onkaan pystyttävä hyväksymään osaksensa?

Ja minkä vastustuksen joutuu kohtaamaan sisimmässään. On hyvin ymmärrettävää, että jokainen äiti haluaisi taistella lapsellensa paremman terveyden, ehjemmän kehon. Kivuttoman elämän.

Usein lapset itse auttavat äitiä tässä tehtävässä. Tunsin jonkin erityislaatuisen voiman läsnäolon hoitotuvassa. Jotain hyvin heleää ja kirkasta. Mieleeni tulvahti kuva siitä, kuinka lapsen sielu on kivuliaan kehonsa vierellä. Sielu yrittää viestittäääidille, että hänellä on hyvä olla. Hänen elämällänsä on oma tärkeä tehtävä. Kehollinen kärsimys ei ole sitä, miltä se näyttää. Lapsi on pian siirtymässä pois tästä maailmasta. Kirkkaana ja heleänä. Hänen elämänsä arvoitus ehkä jää meille tässä maailmassa asteleville tavoittamattomiin.

Olin liikuttunut tämän sielun kohtaamisesta. Päätöksestä tulla tupaan läsnäolevaksi. Halusta lohduttaa äitiä. Itkimme yhdessä. Kunnioituksesta, kiitollisuudesta ja kaiken kauneudesta. Kaikki silmillä todistamamme asiat eivät toden totta ole aina sitä, miltä näyttää.

Muita artikkeleita tässä kategoriassa: « Haukan surma Silmät kiinni näkeminen »

Jätä kommentti

Huom! Nimi tai nimimerkki näkyy kaikille lukijoille, sähköpostiosoite jää vain toimituksen tietoon.